Tänään oli ensimmäistä kertaa myös sellainen fiilis, et kehitys pysähty nyt tähän. Nothing can be done. That's it. Meikän treenit oli nyt tässä. Kolme leukaa, fine. Melkein yhdenkädenpunnerrus, fine. Ei lähellekään käsinseisontapunnerrus, fine... Ja sit kuitenkin takaraivossa ajatus siitä kuinka upeaa olisi saavuttaa asettamansa tavoitteet. Entä jos sitä kuitenkin jaksais vielä treenata? Ihan vähän vain? ... Ankaran tunneanalyysin jälkeen totesin, että väsymyshän siellä vain puhuu. Ja ehkä hienoinen tylsistyminen. Nyt pitää kyllä pistää PT taas hommiin ja kehittelemään mulle uusi saliohjelma! Eiköhän sitä sitten taas saa uutta puhtia treenaamiseen :).
Ja sitten vielä kahden ensimmäisen kuukauden tulokset yläkropan osalta:
- Ylätalja leveä myötäote (vain ensimmäinen kk): 40 --> 50kg
- Ylätalja kapea vastaote (vain toinen kk): 55 --> 65kg
- Pystypunnerrus tangolla: 15 --> 25kg
- Face pull köydellä ristikkäistaljassa: 30 --> 50kg
- Hauiskääntö käsipainoilla: 7 --> 9kg
- Alaspainallus köydellä ristikkäistaljassa: 22,5 --> 35kg
- Vipunostot sivuille käsipainoilla: 4 --> 6kg
Ihan mukava listata tulokset näin ylös, koska nyt vasta oikeasti näkee kuinka huikeaa kehitys on ollut! Yllättäen eniten kehitystä on tapahtunut pystypunnerruksessa, vaikka olin ihan varma, että se jos mikä tulee olemaan tuskaa (ja siitä luonnollisena derivaattana kehitys kaikista hitainta).
Eihän sitä nyt sitten malta lopettaa. Eli tätä lisää ;).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti