Näytetään tekstit, joissa on tunniste PT treeni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste PT treeni. Näytä kaikki tekstit

tiistai 2. joulukuuta 2014

Kiipeilylihasten treenausta

Treenailtiin eilen PT:n kanssa käsivarsia siihen malliin, ettei tänään varmaan pysy kynä kädessä. Vaikka eihän sitä kynällä enää mitään kirjoitetakaan.

Haukkaria tangolla, ranskalaisia punnerruksia, eristetyt haukkarit käsipainoilla ja kickbackit. Loppuun vähän vatsalihastreeniä ja kiipeilylihaksia, eli noita lihaksia kyynärpään ja ranteen välissä.

Kiipeilylihasten treenaus hoituu seuraavasti: Otetaan keppi ja ripustetaan siihen narulla levypaino roikkumaan. Asetetaan keppi eteen vaakatasoon hartian korkeudelle käsivarret suorina niin, että naru (ja siinä roikkuva paino) on kepin keskellä käsien välissä. Lähdetään pyörittämään keppiä ranteita kääntäen eteenpäin tai taaksepäin (keppi edelleen vaakatasossa) muun asennon säilyessä koko ajan samana. On muuten ihan tuskaa! Ja tästä pitäis varmaan kuvata video, että kukaan sais selityksestä mitään selvää.

Viime viikolla tuli myös pitkästä aikaa käytyä kiipeilemässä. En voi tajuta, kuinka tässä on taas vierähtänyt niin monta viikkoa kiipeilyhallin ulkopuolella. Onneksi en ollut ainoa. Kaksi kiipeily-ystävääni ovat sairastelleet ja keskittyneet muihin treeneihin sillä seurauksella, että 5b ja 5c reititkin tuottivat ongelmia. Minulla tasopudotus ei ollut yhtä huima, vaan 6a+ ja 6b reitit menivät ongelmitta (vaikkakin vähän hutiloiden). Hullun tilanteesta tekee sen, että nämä ystävän ovat harrastaneet lajia paljon pidempään kuin minä, ja olleet 7a tasolla, mutta tässä lajissa jos missä kehitys pysähtyy ja ottaa takapakkia, jos et viikottain pääse seinälle.

tiistai 7. lokakuuta 2014

20 leuanvetoa ja vähän muutakin

Olo oli tänään työpäivän päätteeksi vähän heikko, yökötti ja vatsakin oli sekaisin. PT treeni oli kuitenkin sovittu, joten eihän se auttanut kuin suunnata salille. "I've paid for it, so I'll suffer it" (vaikkei se aina niin fiksua oliskaan).

Olo oli alkulämpän jälkeen onneksi hyvä, treeni kulki (ihan okei), mutta tunnin treenin jälkeen kuppi oli taas nurin. Toisesta syystä vain. PT nimittäin pisti mut tänään sellaiseen rääkkiin, että heikotuksen sijaan nyt on ihan hakattu olo. Just like the old days, I would say. Muistuu nimittäin mieleen viime syksyn ensimmäinen PT treeni, jonka jälkeen olin kyllä rikki monta päivää :).

Ensimmäinen patteri sisälsi leuanvetoja ja punnerruksia vuoron perään. Yksi aina kumpaakin. PT kysyi, että otetaanko kuminauha jeesaamaan leuanvedoissa, mihin totesin ykskanttiin, että lähtökohtaisesti pitäis mennä ilman. Ja menihän ne! Huikeat 20! No olihan siinä aina punnerrus ja käsien ravistelu välissä, mutta silti! Viimeinenkin nousi puhtaasti ylös, joten eihän sitä tiedä vaikka olis mennyt enemmänkin *wink*.

Seuraava patteri olikin sitten vatsoille. Ensin lankkupidosta polvet rintaan jalat TRX remmeillä ilmassa, jonka jälkeen vatsarutistus ylätaljalla 30kg:n lisäpainolla. Molempia 15 toistoa ja yhteensä neljä kierrosta.Tähän asti kaikki meni hyvin ja oli kivaa.

Kunnes piti siirtyä kyykkäämään, jolloin homma rupes hajoilemaan. En meinannut millään jaksaa kymmentä toistoa peruskyykkyä 60kg:lla. Jalat oli ihan soosia. Siis mitä ihmettä! Tiputettiin paino 50kg:aan ja silti 15 toistoa oli työläs. Whooot?! Peruskyykyn kaverina oli vielä 20 askelkyykkyhyppyä, joten sykkeet huiteli 180bpm:n tienoilla ja paha olo alkoi hiipiä takaisin. Ennen viimeistä, neljättä paria, piti haukata ihan kunnolla happea, että uskalsin tangon alle. Pelkäsin, että lyyhistyn kasaan.

Näin jälkikäteen on joka tapauksessa ihan voittajafiilis. 20 leukaa! Mitä nyt vatsalihakset, ja pakarat, ja yläselkä saattaa olla huomenna kipeät, mutta tietääpä taas tehneensä jotain. Tätä lisää!

keskiviikko 20. elokuuta 2014

4*12 minuuttia

Tänään pidettiin PT:n kanssa syksyn aloituskeskustelut ja tehtiin kuntotesti. Varoittelin kyllä, että hengitys ei ole aerobisissa lajeissa kulkenut kovin hyvin ja, että saatan lopettaa homman kesken, mikäli olo tuntuu huonolta. Yllätin kuitenkin itseni vetämällä 48 minuutin intensiivisen testin kunnialla läpi.

Toki sitä tuli vedettyä suht varovasti ja kuulostellen ja etenkin juoksuosuuden jälkeen tuntui, että vauhtia olisi kyllä riittänyt reilusti enemmän. Mutta tässä on hyvät pohjalukemat lähteä seuraamaan kehitystä!

Testi eteni seuraavasti: neljä laitetta, 12 minuuttia per laite, PT:n etukäteen valitsemat vastukset (pl. juoksu). Tuloksena yhteenlaskettu kilometrimäärä, joka toimii referenssinä seuraavaa testiä varten. Ja ne tulokset:

  1. Soutu, vastus 10, matka 2,54km
  2. Crosstrainer, vastus 5/14, 1,89km
  3. Pyöräily, vastus 18, matka 4,43km   (eli 22km/h)
  4. Juoksu 1,8km  (keskinopeus 9km/h)
Vastukset määräytyvät oman kuntotason mukaan ja tuloksia verrataan vain omiin aikaisempiin tuloksiin, joissa vastukset ovat samat.

Matka kertyi yhteensä 10,66km. Vähän jäi harmittamaan, kun PT sanoi vasta juoksuosuuden puolessa välissä, että hän oli salaa asettanut minulle tavoitteeksi 11 kilometriä. Siinä vaiheessa ei edes kunnon loppukiri auttanut saavuttamaan tuota tavoitetta, mutta ensi kerralla sitten!

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Heatia ja crossfitia

Edellisellä PT treenillä oli puhetta, että tänään työn alle otettaisiin jalat. Viime viikon jalkatreeni sattui kuitenkin vasta perjantaille, joten pääsin tekemään toiminnallisempaa heat/crossfit-tyyppistä harjoittelua.

Liikkeinä oli kahvakuulapunnerrus (ojentajille), leuanveto (kuminauhalla), polvennostohypyt, linkkuveitset, tasajalkahyppy penkille, askelkyykkykävely ja soutu laitteella. Treeni tehtiin aikaa vastaan, mahdollisimman paljon toistoja 50 sekunnissa, liikkeiden välissä 10s tauko ja jokaisen patterin jälkeen 2-3min lepoa. Ja tätä sitten yhteensä kolme kierrosta.

Ensimmäisen patterin jälkeen mietin, että näitäkö pitäisi vielä kaksi lisää?!? Toinen kierros tuntui jo selvästi helpommalta, kolmannen kierroksen penkille hyppelyssä meinasi välipalat tulla väärää kautta ulos.

Ihan huippu treeni ja mahtava fiilis jälkikäteen! Eniten jäi v***ttamaan linkkuveitset, jotka ovat edelleen supernoloa ja kankeaa ähinää, puhinaa ja turhautumista. Treeniähän sitä vain tarttis, mutta entä jos ei just linkkuveitset ja istumaannousut yhtään kiinnosta? (lue: en vain osaa, eikä kropassa ole tehoja)

perjantai 22. marraskuuta 2013

Tuijotus

Personal Trainereillahan on aina tapana kierrellä ohjattavan ympärillä harjoituksen aikana ja tarkistaa, että asento on oikea ja liike puhdas. Tänään mua kuitenkin rupes vähän häiritsemään, kun PT seisoi takakyykkyjen aikana suoraa takana. Ja tuijotti. Persettä, ajattelin. Kehtaakin noin suoraan ja avoimesti. Sika. Ei sillä, mullahan on ihan hyvä perse, et saahan sitä vähän tuijottaakin ;), kröhöm.

Pilvilinnat kuitenkin mureni, kun ensimmäisen sarjan jälkeen PT kysyi, että onko mulla skolioosi. Ai niinku, eeei, ei ainakaan oo koskaan todettu. Ai miten niin? Ai selkä menee ihan mutkalle, kun kyykkään. Aijjaaa. Eei. Ei se oo kipee. Ainakaan paljon. Ehkä joskus vähän. Mut en mie oo siitä välittäny. Mut mulla on toinen jalka pidempi, katso vaikka.

Lopputreeni kokeiltiinkin sitten erikorkuisia palikoita (lyhyemmän) vasemman jalan alle ja miten se vaikuttaa selän asentoon. Vähän se korjas, mutta ei kuitenkaan kokonaan. Pikainen googletuskin kertoi, että skolioosin taustalla voi olla alaraajojen pituusero... Nyt kai pitäis sit varata aika työterveyshuoltoon ja selvittää, et kuinka vakavasta asiasta on kyse ja mitä sille voi tehdä.

Treenit meni eilen kaikesta huolimatta hyvin ja sain tehtyä ensimmäiset puhtaat yhdenkädenpunnerrukset vasemmalla kädellä \o/. Enkä vain yhtä vaan 5+4! Oikealla kädellä ei sitten mennyt yhtään puhdasta...

torstai 14. marraskuuta 2013

Kestävyysharjoittelua

Jippii! Aivan mielettömän hyvät PT treenit viime ja tällä viikolla! Olin niin kuollut viime torstaina, ettei kävely meinannut onnistua, saati protskun sekoittaminen shakerissa. Teki kotona mieli vain kaatua sänkyyn.. ja no.. nukahtaa.

Vedettiin ensimmäistä kertaa voimatreenin sijaan kestävyystreeni. Pitkiä sarjoja kiertoharjoitteluna lyhyillä palautuksilla. Epämääräisiä ilmeitä, puhinaa ja sotahuutoja. Sykkeet pilvissä koko treenin ajan. Oli aika samanlainen fiilis, kuin ihan ensimmäisen 30min PT treenin jälkeen, mukiloitu.

Tänään treeni aloitettiin vähän "rennommin" käsinseisontapunnerrusharjoituksilla, jotka kyllä sujuvat, mutta itsenäisesti tehty punnerrus on kyllä vielä niiiiin kaukana. Seuraavaksi yhdenkädenpunnerruksia, jotka ovat jo lähes puhtaita \o/. Ja sit lähdettiin taas. Takakyykkyjä ja suorinjaloinmaastavetoja. TRX soutuja ja punnerruksia. Ja loppuun sama rääkki kuin viime viikolla. Kokeilkaapa seuraavaa:
  • Maljakyykky, sylissä 16kg kahvakuula
  • Etuheilautus, 16kg kahvakuula
  • Hauiskääntö ja pystypunnerrus jatkuvana liikkeenä, 7-8kg käsipainoilla
  • Kyykkyhyppy 16kg:n kahvakuulan kanssa
Kaikki liikkeet putkeen, neljä kierrosta, toistoja jokaisessa liikkeessä 7,8,9 ja 10. Puolen minuutin - minuutin palautus kierrosten välissä. Syke lopussa 187bpm. Viimeiset pystypunnerrukset olivat kyllä kaukana puhtaista, mutta PT kehui että tsemppasin hyvin enkä luovuttanut. Ei ole tapana :).




keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Uutta puhtia treeniin!

Valittelin edellisellä kerralla PT:lle, että nykyinen saliohjelma alkaa vähän tylsistyttää, mikä vaikuttaa jo treeni-innostukseen. Lisäksi toistomäärät alkoivat esim. vatsalihasliikkeissä olla jo puuduttavan suuria. PT oli onneksi heti, et "selvä homma, teen seuraavaksi kerraksi uuden ohjelman".

Tänään käytiin uutta ohjelmaa läpi ja meikä on ihan pähkinöinä \o/. Osa liikkeistä oli tuttuja vanhasta ohjelmasta, kuten ylätalja, pystypunnerrus, vipunostot ja polvennostot roikkuen. Tämän päivän PT treeni koostui sitten joukosta uusia liikkeitä (ala- ja yläkroppapäiviltä sekoittaen):
  • penkkipunnerrus käsipainoilla (pääsen taas muskelimiesten sekaan pumppaamaan ;))
  • alatalja D-kahvalla istualtaan
  • takaolkapäälaite
  • hauiskääntö 4*8 pudotussarjana
  • alaspainallus laitteessa (ojentajat)
  • SJMV eli suorin jaloin maastaveto (näppivoimat loppuu kyllä ennen jalkavoimia, eli mangnesiumia kehiin tai vetoremmien ostoon..)
  • ja lopuksi ihan killeri vatsalihasyhdistelmä polvennostot roikkuen + voimapyörä (wohoo!)
Muina urheilu-uutisina kerrottakoon, että rymysin taas eilen ihan tosissaan kiipeilyseinällä ja nyt on molemmat sääret ja toinen kyynärvarsi verinaarmuilla. Eihän se nyt haittais jos olis tullut edes oma kiipeilyenkka, mutta vielä mitä! Oli kyllä huonoin kiipeilypäivä ikinä! blaah. Ensi kerralla paremmin.

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Endorfiiniöverit

Levottomista öistä, unista, heräilyistä, haukotteluista, jännityksestä, stressistä, sydämentykytyksistä, pimeistä aamuista ja illoista... niistä on viime viikko tehty. Kuitenkin, kun tänään salilla vedin ensimmäiset vedot soutulaitteella, asiat kutistuivat vähitellen olemattomiin ja mieli tyhjentyi. Tänään jos koskaan tunsin, että urheilu on henkireikä, joka vapauttaa arkisista asioista, antaa hengähdystauon ja lisää energiaa. Hyvän treenin aikana, ja sen jälkeen, kaikki on mahdollista. Endorfiinit jylläävät.

Mielihyvää lisäsi PT:n hyvä tsemppaus ja kehut. Tänään high fiven arvoinen suoritus oli, kun kerroin tehneeni lauantaina vipupunnerruksia suorin jaloin. Eli kyseessä perinteisen etunojapunnerruksen variaatio, jossa toinen käsi on mahdollisimman suorana sivulla esim. pallon päällä. Treenin tavoitteena, mikäs muukaan, kuin yhden käden punnerrus :). Alla olevasta kuvasta poiketen, joudun vielä pitämään jalat melko harallaan, mutta enää en aio laskea polvia maahan! Nyt tarvitaan vain rohkeutta ja uskoa omiin voimiin laskeutua riittävän alas. Pudotus on onneksi lyhyt ;).

Etunojapunnerrus toinen käsi pallolla, a.k.a. vipupunnerrus (nimi ja kuva täältä)
Tänään myös käsinseisontapunnerrusharjoitukset onnistuivat hieman viime viikkoista paremmin, ojentajapunnerrusten lisäksi jaksoin vielä hyvän sarjan ojentaja-laitteella ja vatsalihastreeni aloitettiin voimapyörällä, joka meni sekin paljon paljon edelliskertaa paremmin. Jäi taas ihan älyttömän hyvä fiilis koko treenistä!

Tällä viikolla vielä kova käsitreeni, jonka jälkeen hyvillä mielin kevyen viikon viettoon!

torstai 3. lokakuuta 2013

Nälkä

Minulla on koko viikon ollut kaamea nälkä. Koko ajan. Jatkuvasti. Tai no, ehkä tunnin olen syönnin jälkeen pärjännyt, jonka jälkeen ajatukset ovat taas hakeutuneet ruokaan. Kalorilaskurin mukaan olen koko viikon syönyt tasaisesti ~2000kcal, mikä on jopa aavistuksen enemmän kuin elo-syyskuussa, jolloin lukemat olivat keskimäärin 1800-1900kcal. Noh, pieni laskutoimitus - peruskulutus 1500kcal + 600-700kcal urheilua päivässä - osoittaa, että enemmän murkinaa pitäisi saada rinnan alle.

Ongelmana on kuitenkin se, että olen tietoisesti vähentänyt hiilareita (= helposti paljon kaloreita), mikä tarkoittaa, että proteiinia pitäisi syödä reilusti enemmän. Mutta miten? Työpaikkalounaan valikoimaa on vähän paha mennä muuttamaan ja siellä joudun tyytymään (yllättävän!) rasvapitoiseen ruokaan. Raejuusto, rahka ja soija90-proteiinijuoma kuuluvat jo lähes jokaiseen päivään. Kotona onneksi saan laitettua kanaa, tonnikalaa tai jotain muuta proteiinipitoista, mutta enemmän pitäisi silti syödä.

No juu, ehkä stressaan turhaan. Paino on kuitenkin tämän päivän mittauksen mukaan hienoisessa nousussa ja rasvaprosentin pysyessä samana voinen turvallisesti olettaa, että lihasmassaahan sitä on kehitetty lisää \o/. Harva nainen tuulettaa, kun paino nousee ;).

Tänään treenailtiin taas PT:n kanssa ja vaikka eilisen kiipeilyn jäljiltä kädet olivat spaghettia, leukoja nousi 3,5 (wohoo!) ja käsinseisontapunnerrusharjoituksissakin siirryttiin aivan uudelle tasolle. Olen tähän mennessä tehnyt *insert monsterword here* siten, että polvet ovat penkin päällä tai jalat penkin päällä suorana, lantiossa 90 asteen kulma, pää alaspäin ja siitä punnerrus (älkää koettako tätä kotona). Tänään nostettiinkin sitten jalat jo seinälle, vartalo ei ollut vielä ihan pystysuorassa, mutta yhtä kaikki, punnerrukset menivät siitäkin jo puoleen väliin asti tai vähän yli! (älkää todellakaan kokeilko tätä kotona!)

torstai 26. syyskuuta 2013

Kolme

Ai mitä? No, leuanvetoa!


Töistä lähtiessä oli vähän vätys olo; tiistain jalkatreeni painoi reisissä ja eilinen kiipeily käsissä. Tämän illan PT treeni meni kuitenkin hyvin ja tuntui, että annoin taas kaikkeni.

PT:n kanssa treenatessa on huippua, että lepotaukojen aikana ehtii jutella kaikenlaista. Tänään aiheena oli mm. miksi harjoitus menee reisille ja miten sen voi yrittää estää peppua aktivoimalla. Hähää, olihan siinä pokassa pitelemistä ;). Mitä? Likainen mielikuvitusko? Eeeei ainakaan minulla... Mainittakoon siis vielä, että PT on.. öö.. ihan hyvännäköinen vastakkaisen sukupuolen edustaja.

Pepun aktivoinnin lisäksi katsoimme myös takakyykyn liikerataa ja mahdollisia syitä selän kipeytymiseen. No, eihän siinä ollut muuta kuin, että yritän kyykätä oman liikkuvuuden rajoissa liian alas, minkä takia alaselkä pääsee pyöristymään = huono. Jatkossa ei siis tarvitse murehtia siitä, että kyykky jää vähän "vajaaksi", koska minun liikkuvuus ei edes mahdollista syvempää liikettä.

torstai 12. syyskuuta 2013

Peppu

Tänään kyllä huomasi PT:n kanssa treenatessa, että on raskaimman viikon loppu. Voimia ei enää riittänyt leuanvetoihin eikä punnerruksiin edellisten viikkojen malliin. Esimerkiksi viimeisenä yläkropan liikkeenä tein 10 miesten punnerrusta kädet steppilaudan päällä + 10 naisten punnerrusta lattialla. Eka kiekka meni ihan ok, mutta toisella kierroksella hyydyin jo 5:n kohdalla miestenpunnerruksissa ja 4:n kohdalla naistenpunnerruksissa. Siis hei haloo, 10 naistenpunnerrusta pitäis olla ihan piece-of-cake! No, eihän sitä kuitenkaan lusmuilemaan sovi ruveta ja toisen kierroksen punnerrukset vedinkin loppuun tekniikalla käsien ravistelu - punnerrus - käsien ravistelu - punnerrus.

Treeni meni kaikesta huolimatta tosi hyvin, ja mikä parasta, tänään ei treenattu pohkeita, wohoo! Sen sijaan työn alle otettiin peppu ja takareidet. Takareisiin olen kaivannutkin vähän lisää muotoa ja kiinteä peppuhan on joka naisen, ja heitä katsovan miehen, unelma ;). Ai niin paitsi jos on tissimies :D.

Olis kiva jos kykenisin kertomaan tarkemmin minkälaisia liikkeitä PT mulla teettää, mutta olen ihan saletti, että mun epämääräisten kuvausten perusteella en pystyisi itsekään toistamaan samaa. Turvallisuussyistä jätän siis selitykset sikseen ja annan kuvien ja videoiden kertoa. Peppua treenattiin tänään mm. seuraavan videon osoittamalla tavalla. Hartiat/kädet olivat tosin steppilaudan päällä niin, että pepun liikerata saatiin suuremmaksi, sylissä 35-40kg ja yläasennossa 1-2s pito. Nam.

Training for a real booty ;)
Tänään opin myös uuden termin: superkompensaatio. Alla olevassa kuvassa tuo positiivinen superkompensaatio (kaksi ensimmäistä) on se "perinteinen" tapa treenata. Eli treenataan, kroppa väsyy, nukutaan hyvin, pidetään ehkä lepopäivä, noustaan vähän normaalitason yläpuolelle ja sitten treenataan taas lisää. Tämä mun neljän viikon jaksotus aiheuttaa tuon toiseksi alimmaisen reaktion, eli kolme kovaa treeniviikkoa vie kunnon suhteessa tosi alas ja kevyen viikon aikana noustaankin sitten jo reilusti lähtötason yläpuolelle. Ainakin noin niin kuin periaatteessa.
Kuva kirjasta Science and practice of strength training

tiistai 10. syyskuuta 2013

25%:n kehitys

Edellisen PT treenin ja oman jalkatreenin jälkeen oli sitten aika hiljaista sen pitkän juoksulenkin kanssa... Pohkeet oli niin jumissa vielä eilen maanantainakin, että hätinä sain oikaistua itseni suoraksi saati käveltyä kunnolla. Työkavereilla tosin oli hauskaa, kun näytin kävellessä siltä, että olis p***at housussa :D. Olen _yrittänyt_ olla vähän hissukseen näistä treeneistä töissä, mutta jotenkin eilen koin tarpeelliseksi selittää mistä oikesti oli kyse :P.

Sunnuntain pitkä juoksulenkki (viimeinen ennen puolimaratonia) jäi siis tekemättä pohjejumin, mutta myös orastavan flunssan takia. Liekkö flunssanpoikasella oli vaikutusta myös tuohon järkyttävään jumitukseen... Mene ja tiedä. No. Nyt on puolimaraton sitten herran huomassa. Tavoitteeksi on asetettu maaliin pääsy, aikaa lähden tekemään, mikäli päivän fiilis sen sallii. Viime viikon tiistaina hyvältä tuntuneen lenkin keskinopeus oli 9,5km/h (matka 8km), joten kahden tunnin alitusta on aivan turha odottaa. Minusta ei ole juoksijaksi. Piste.

Tänään oli vuorossa yläkropan kovin treeni tällä ensimmäisellä neljän viikon jaksolla. Tulokset ovat nousseet tasaisesti, mistä olen kovin ylpeä! Ylätaljassa rautaa on noussut 40->45->50kg, kun toistojen määrä on viikosta toiseen vähentynyt (12->10->8) ja sarjojen määrä kasvanut (3->4->5). Tällainen jaksotus on treenarille kyllä hirmuisen palkitseva, koska toistomäärien vähentämisellä on selvä psykologinen vaikutus siihen, että rautaa uskaltaa aina laittaa enemmän kuin edellisellä kerralla.

Tänään huomasin lisäksi salilla, että mun toinen nilkka on paksumpi kuin toinen = turvoksissa. En kyllä yhtään tiedä, että mistä ja miksi. Piti oikein mitata, koska en ollut varma valehtelevatko silmät: 19cm ja 20,5cm. Ystävä kommentoi, että vain tohtorille tulee mieleen mitata moinen asia. Tutkija mikä tutkija :D.

perjantai 6. syyskuuta 2013

Kehityskelpoinen yksilö

Eilen treenattiin taas PT:n kanssa ja ai että oli mukavaa! Viime viikon epätoivoiset yritykset harjoitella käsinseisontapunnerruksia olivat muisto vain, kun samat harjoitukset sujuivat tällä kertaa ongelmitta. Oltiin molemmat ihan ihmeissään, että mitä tässä on viikon aikana oikein tapahtunut :D.

Tällä kertaa treenattiin myös leuanvetoja kuminauhalla keventäen. PT löysi mulle vain suht. löysän kuminauhan ja tuumas, et noh, onpahan sitten vähän rankempi treeni. Mutta niinpä vaan yllätin taas PT:n suoriutumalla harjoituksesta mallikkaasti. 3*6 leukaa ja jokaisen sarjan välissä miestenpunnerruksia kädet steppilaudalla. Mikäli kehitys jatkuu samaa tahtia, pitäisi leukoja kuulemma nousta jouluun mennessä se tavoiteltu 6, jihuu! Kehityskelpoinen yksilö totta tosiaan!

Töissä tuli eilen puhetta tästä minun treeni-innostuksesta ja PT:n palkkaamisesta ja joku kysyi, että mitäs sitten puolen vuoden tai vuoden päästä? Että eikö koko homma mene vähän hukkaan, jos treenit jää vain tähän syksyyn? Ei kyllä ainakaan minun tapauksessa. Olen jo niin paljon oppinut ruokavaliosta, saliharjoittelusta, lihaksista ja omasta kehostani, että vaikken personal traineria hyödyntäisi tämän jälkeen enää koskaan, on minulla nyt jo hyvät valmiudet itsenäiseen harjoitteluun.

PT:kin sanoi minulle jo heti ensi tapaamisella, että tarkoituksena ei ole, että näkisimme joka viikko seuraavan kolmen vuoden ajan vaan, että oppisin treenaamaan itsenäisesti. Jatkossa voisin sitten käyttää häntä apuna uusien saliohjelmien tekemiseen. Tämä kyllä kuulostaa itseasiassa aika huonolta bisnekseltä, mutta minun korvaan vallan sopivalta ratkaisulta :).


p.s. PT teetti minulla jälleen kerran sellaisen tappopohjetreenin, että oksat pois. Niin ja tämän päiväinen itsenäinen jalkatreeni tuskin auttoi tilannetta (hups), joten katsotaan kuinka kipeä olen sunnuntaina kun pitäisi juosta viimeinen pitkä lenkki ennen parin viikon päässä siintävää puolimaratonia.

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Sitä saa mitä tilaa

Tänään treenattiin PT:n kanssa ensimmäinen täyden tunnin mittainen setti yhdessä. Odotukset olivat korkealla ja jännitys kihelmöi hermosoluissa, tarvitsenko huomenna rollaattorin?

Treeni aloitettiin harjoituksilla, joilla tähdättiin käsinseisonnasta tehtäviin punnerruksiin. Epätoivohan siinä meinasi iskeä. Heti. Ei puhettakaan. Ihan mahdotonta. Nyt minulla on siis kaksi BHAGia: punnerrus käsinseisonnasta ja puolivoltti. Puolivoltista en uskalla edes haaveilla ennen kuin saan tuon käsinseisontapunnerruksen. Ja ensin pitäisi pystyä seisomaan käsillä. Apua. No sitähän varten tässä ollaan!

Toinen harjoitussetti keskittyi tavoittelemaan sitä yhden käden punnerrusta. Nämä menivätkin jo paljon paremmin ja sain PT:ltä jopa kehuja :). Vuorottelimme kahta liikettä. Ensimmäisessä tanko oli telineessä n. vyötärön korkeudella, jalat haralla suht. kaukana tangosta, vain toinen käsi tangolla ja siitä punnerrus alas (eli käytännössä yhden käden punnerrus kevennettynä). Toista liikettä varten tanko nostettiin n. pallean korkeudelle, vartalo tangon alla, jalat suorana suht. kaukana, kroppa suorana, vain toinen käsi tangolla ja toinen suorana sen yli ja siitä veto ylös niin, että rintakehä osuu tankoon. Näistä harjoitteista tykkäsin tosi paljon!

Jalkaosastolle siirryttäessä homma aloitettiin askelkyykyllä käsipainot käsissä niin, että toinen jalka on penkillä. Kolmen kierroksen aikana hiki kirjaimellisesti lensi ja syke oli sarjan jälkeen 187. Kummassakin kädessä taisi olla 10-12kg (en tollo katsonut). Eh. Ei siis mitään kevyttä hommaa. Mutta tämäpä oli vasta alkua. PT kysyi, että kuuluuko fitnekseen muodokkaat pohkeet. Mietin, että onkohan tämä kompa, koska olishan se toki kiva, että näissä mun rimpulajaloissa olis enemmän muotoa. Ja saappaatkaan ei sit pyöris jaloissa. Virhe. Tai siis, sitä saa mitä tilaa :). Pohjetreeni tehtiin istuen 20kg lisäpainolla ja ai ai sitä poltetta. Tunsin itseni ihan masokistiksi, niin _tuskaa_ se oli. Tehtiin pitkää sarjaa eli 2*25 toistoa (PT:n oli pakko keventää viimeiset), 5kg pois ja 20 toistoa ja vielä 5kg pois ja 10 toistoa. Olen 100% varma, etten pysty vkl aikana käyttämään portaita. Yhtään. Au.

Tunnin loppupuolella treenasimme vielä takaolkapäitä (jotka kuulemma helposti unohtuvat) sekä keskikroppaa kolmen liikeen patterilla kaksi kierrosta. Patteriin kuului kierrot istuen painon kanssa (10kg, 20/puoli), pyöräily (20/puoli) sekä lankkupito (45s). Viimeinen lankkupito rösähti alas alle 30s jälkeen, mutta sinnikkäästi nostin vielä hetkeksi ylös.

Tunnin lopuksi kysyin vielä ruokavaliosta ja mikä tavoiteltava P-HH-R suhde on, että pystyn tekemään myös pidempää aerobista treeniä. PT tarkensi, että mikäli tekisin _vain_ salitreeniä niin 40-20-40 ja 35-30-35 välillä olisi hyvä, mutta aerobiseen tarvitsen hiilareita, jolloin 30-40-30 on oikein hyvä. Eli vähän turhan tiukalla ruokavaliolla olen sitten kuitenkin vetänyt ja saan nyt vähän höllentää noiden hiilareiden kanssa :). Ainakin jos on pitkä lenkki tiedossa.