Tässä on taas tullut painettua niin pitkää työpäivää että huhhuh. Viime viikon tuntikortille kertyi rapiat 48h ja myös yöt on mennyt työasioita pyöritellessä (unissani). Sama tilanne rakkaalla siipallani ja meillä vietettiinkin ystävänpäivää yhdessä sohvalla istuen, töitä tehden ja sivusilmällä SM jousiammuntaa ja kahvakuulaa seuraten. Tosi romanttista :D. Aivot käy ylikierroksilla ja yhä useammin havahdun siihen ettei keskittymiskyky riitä. Ja sitten kun työlistalle kertyy juuri niitä keskittymistä vaativia tehtäviä... Fyysisesti voimia vielä on, mutta jonkinlainen breikki / kevennys olisi paikallaan, jos järjissäni meinaan tästä keväästä ja vuodesta selvitä.
Sunnuntain ystävänpäivä sai minut suorastaan tunteelliseksi, kun viestittelin hyvien ystävieni kanssa. Vaikka aikaa ei tunnukaan olevan riittävästi kaikkien näkemiseen kasvotusten, niin rakkaan ystäväni S:n toteamus "jotkut ystävät ovat sellaisia, että tarina jatkuu siitä mihin se jäi" sai minut huoahtamaan helpotuksesta. Niinhän se on! Vaikka nyt on paljon kaikkea muuta, on kohta toivottavasti aikaa myös ystäville ja rakkaille. Kaiken työn ohella olenkin nauttinut niistä ihanista iltahetkistä rakkaani kainalossa Netflixin äärellä <3.
Treenien kanssa ollaan tavoitteiden nostamisen jälkeen otettu uusi vaihde silmään eikä harjoitusten perillemenoa ole tarvinnut jäädä arpomaan, sen verran hyvin on perse ja rintalihakset saaneet kyytiä :D. Ja nälkä on! Nytkin maha murisee siihen malliin, että pitäisi jotain sapuskaa lähteä taikomaan.. Tämän hetkinen treenirytmi on ma, ke ja la salilla, to kiipeilyä ja su juoksua. 6krt/vk rytmissä siis ollaan taas. Eipä sitä kovin montaa viikkoa/kuukautta malttanut kevennellä ;). Kunhan nyt paino pysyisi samana tai jopa nousisi!
Viikonloppuna sitten luvassa vähän erilaiset aktiviteetit pohjoisen mökillä. Rukalle olisi ihana ehtiä laskemaan, mutta ainakin lumikenkäilyä ja umpihankihiihtoa uusilla eräsuksilla luvassa! Ja ah, sitä hiljaisuutta ja rauhaa.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti