Näin heti alkuun on sanottava, että olen oikeasti tyytyväinen tuohon puolikkaan tulokseen! Se on täysin oman juoksukuntoni mukainen. Nyt kuitenkin on pakko hieman spekuloida = selitellä, miksi aika ei ollut tuon parempi. Odotukset tuntuivat nimittäin muilla olevan korkeammat kuin itselläni. Esim. PT sanoi, että tavoiteaika on sitten 1:59:00, nauroin hänelle päin naamaa.
Reason number one: kone käy ylikierroksilla. Yrittäkääpä itse juosta reilu kaksi tuntia yli 90% maksimisykkeestä. Ei siinä paljon enää vauhtia lisätä, tai jos lisätään, olisi lopputuloksena märkä läntti Espoon rantaraitilla. Toisaalta, kääntäen, kestävyyspuoli näyttäisi olevan kunnossa, koska pystyin oikeasti vetämään tuollaisilla sykkeillä noin kauan :P.
No niin, mutta miksi kone käy ylikierroksilla? Miksi lajissa kuin lajissa sykkeet pomppaa aina pilviin? Ei kai sillä ole mitään tekemistä asian kanssa, että laiskottelu ei kuulu sanavarastoon ja jos urheillaan niin sitten urheillaan? Eli ->
Reason number two: treenaan aina liian korkeilla sykkeillä, jolloin vauhtikestävyys on kyllä hyvissä kantimissa, mutta peruskestävyys ei sitten niinkään. Olen ymmärtänyt, että peruskestävyysalueella treenaaminen auttaisi laskemaan sykkeitä ja lisäämään vauhtia (jos jollain on parempaa tietoa, niin kertokaa!). Eli lapsena/nuorena olisi pitänyt malttaa ottaa välillä vähän kevyemmin. Tai no, ei kai se vieläkään olisi liian myöhäistä. Jos malttaisi...
Reason number three: jos haluaa menestyä juoksukisoissa, niin pitäisi varmaan juosta. Olen tänä vuonna juossut yhteensä alle 30 lenkkiä, viime vuonna vain reilu 20. Tarkistin tuossa marantonkoulu.fi-sivuston puolimaratonin harjoitusohjelman ja se sisälsi kolme juoksulenkkiä 8 viikon ajan. Minä olen viimeisen kahden kuukauden aikana juossut 10 lenkkiä (syyskuun aikana vain 2) ja harrastanut muita lajeja 40 kertaa. Monipuolisen urheilun downside on se, ettei ole oikein missään erityisen hyvä.
Olen nyt kahden vaiheilla. Toisaalta voisin luovuttaa koko juoksuharrastuksen kanssa ja käydä vain omaksi ilokseni silloin tällöin jolkottelemassa. Toisaalta voisin perehtyä juoksun saloihin, ruveta harjoittelemaan ihan tosissaan ja katsoa mihin tämä koneisto pystyy, kun sitä treenaa oikein. Jää nähtäväksi. Ehkä ensi kesänä. Ehkä ei koskaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti