Eilen kävinkin sitten vetämässä uuden neliviikkoisjakson ensimmäisen jalkatreenin. PT:n käskystä latasin takakyykkyyn jälleen kerran lisää rautaa vaikka toistomäärät kussakin sarjassa nousivat takaisin kahteentoista. Tiukkaahan se 65 kg:lla teki, viimeiset jäivät vähän vajaiksi, mutten luovuttanut. Ja ylläri pylläri, nyt on etureidet jumissa :P. Tuo etureisien dominointi on kyllä yksi asia mikä minua harmittaa suunnattomasti. Takakyykyssä myös pakaran ja takareiden pitäisi tehdä töitä, mutta ilmeisesti minun jo valmiiksi vahvat etureidet tekevät suurimman osan työstä. No, onneksi PT viimeksi kyseli juuri tuosta takakyykyistä ja, että missä se tuntuu (ei siellä missä pitäisi), minkä takia nyt ruvetaankin yhdessä työstämään noita pakaroita ja takareisiä parempaan kuosiin. Toinen mikä alkaa näillä rautamäärillä pettää on selkälihakset ja keskivartalon tuki. Harkintaan pitääkin laittaa painonnostovyön ostaminen (saakohan niitä näin pienessä koossa?), etten pääse rikkomaan paikkoja.
Tänään tuli taas roikuttua narun jatkeena Tapanilan kiipeilykeskuksessa. Kädet on taas verillä ja polvet mustelmilla, mutta kivaa oli! Tapanilan röpyläseinä (kuva alla) on erityisen mukava ja erilainen Salmisaaren pääasiassa suoriin seiniin verrattuna. Jo viimeksi kokeilin yhtä 6b-tason reittiä ja tänään kahta. Muutamaa tark... eiku siis vahingossa lipsahtanutta cheatia taisi jokaiselle reitille tulla ja levähdystaukoja tarvitsin luvattoman monta, mutta kaikki reitit pääsin ylös asti. Nyt tarvittaisiin vain kestävyyttä kestävyyttä kestävyyttä, että nuo menis ykkösellä. Tekniikka onneksi kehittyy koko ajan ja eiköhän tuo kestävyyskin tule harjoituksen myötä. Jokohan tässä uskaltaisi lead- eli alaköysi-kurssille?
 |
| Tapanilan kiipeilykeskus (lähde) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti