Tammikuu hurahti kuin huomaamatta ohi, enkä ole vielä yhtään ehtinyt hehkuttaa uuden etävalmentajan ohjauksessa saavutettuja treenituloksia! Tai siis ylipäätään, miten homma on toiminut. Jos on. Siis on.
Tavoitteeksi asetettiin se kuusi leuanvetoa (Edelleen tavoittamatta. I know. I suck.) ja terve selkä. Jokainen treenikerta alkaakin kourallisella lämmittely- ja liikkuvuusharjoituksia, jotka aluksi tuntuivat ihan kauheilta (*paraskin rautakanki*). Ja, no, edelleenkin tuntuvat ihan kauheita. Mutta jos kauheus laitettaisiin asteikolle 1-100, niin aluksi se oli 110 ja nyt ehkä 80. Yksi kauheimmista harjoituksista on squat-to-stand-with-reach. Grrr, ei vain taivu!
Jalkatreenin osalta pääpaino on ollut kyykkytekniikan hiomisessa (ja selkäkipujen poispitämisessä) mm. etukyykkyjen ja goblet-/maljakyykkyjen avulla. Otin eilen jopa videota etukyykytekniikasta ja meinasin laittaa sen tänne, mutta videolla näkyy toisen salikävijän kasvot ja youtuben "face-off" ei toimi tarpeeksi hyvin, joten ehkä toisella kertaa... En halua mitään haasteita mihinkään... Niin, ja kenkien vaihto oli kyykkyjen kannalta kyllä ihan must! Paremman lattiatuntuman lisäksi jalkojen asentoa kyykyissä on nyt huomattavasti helpompi kontrolloida, kun ei enää tarvitse seistä ilmapatjan päällä.
Vaikka tekniikan kanssa onkin hifistelty, niin on sitä rautaakin tankoon laitettu. Etukyykyissä parhaimmillaan 45kg, goblet-kyykkyä eilen 25kg:n käsipainon kanssa ja yhden jalan prässiin sitä rautaa vasta onkin mätetty. Viime syksynä yhden jalan vaakaprässi meni 29-37kg:lla (3*10 toistoa), eilen vedin 4*12 45kg:lla! Kahden ensimmäisen sarjan jälkeen olin ihan et a-pu-a, mut sit tajusin kokeilla valmentajan etukyykkytekniikkavinkkiä: "110% keskivartalotuki isolla hapella ja hengitystä pidättämällä" ja sillähän se sit meni! Hyvä minä! Ja nyt on pakarat niin kivasti kipeät, että kovalle penkille pitää istua vähän varoen ;).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti