Elämäntapamuutosko?

Olen aikani kuluksi lueskellut paria treenaamiseen ja lihasten kehittymiseen liittyvää kirjaa (kts. kirjojen nimet ja linkit alla) ja ne saivat mut miettimään kuinka yllättävän paljon mun elämäntavat onkaan muuttuneet tässä viimeisen 3-5 vuoden aikana. Mitään radikaalia päätöstä muuttaa elämääni en ole missään vaiheessa tehnyt, mutten voi väittää etteikö esim. avioerolla ja uudelle parisuhteella olisi ollut vaikutusta asiaan.

Otetaan normiviikko, hmm, sanotaan nyt vaikka vuodelta 2012. Teen suurimman osan viikosta töitä kotoa käsin etänä, syön aamupalaksi kaurapuuron maidolla ja lounaaksi esim. kaupan maksalaatikkoa tai pinaattikeittoa. Jokaiseen päivään kuuluu myös pieni fazerin suklaapatukka tai pari-neljä suklaakeksiä. Illalla sentään syödään oikeaa itse laitettua ruokaa, perunaa/riisiä/makaronia ja lihaa/kanaa. Mies (ex sellainen) houkuttelee joku ilta mukaan hiihtämään, parina iltana käyn salilla, kun on se saliohjelmakin. Toimistolla vietettyinä päivinä ei jaksa urheilla, koska työmatkoihin menee niin kauan, että kotiin tullessa on ihan naatti (lue. nälkäinen). Torstai-iltana käydään hakemassa hesestä tai subwaystä ruokaa, siitä on vain tullut tapa. Niin kuin myös jokaviikonloppuisesta herkuttelusta - miehelle Fazerin sininen suklaalevy ja minulle sipsipussi. Jep, kokonaiset 300g, josta mies syö ehkä 50g tai ei ollenkaan. 

Tammikuun 2015 treenit

Otetaan viikko tammikuulta 2015 (kaikki kuukauden urheilut yo. kuvassa). Arkisalipäivinä ti ja pe salikassi aamulla mukaan, sinne protskupatukka yllättävän nälän varalle ja protskujuoma treenin jälkeistä nälkää hillitsemään (ja palautumista nopeuttamaan). Kiipeilypäivänä kiipeily- ja juoksupäivänä juoksukamat tietty mukaan. Aamupuurossa raejuustoa ja marjoja tai omenasosetta, työpaikkalounaalla puolet lautasesta salaattia, vajaa puolet lämmintä liharuokaa ja loput kasvisruokaa tai kauhallinen kasviskeittoa, ei pastaa/riisiä/perunaa tai leipää. Lounaalta nappaan mukaan hiilaripitoisen jälkkärin tai hedelmän, jonka syön iltapäivällä välipalaksi yleensä ruisleivän kera. Töistä suoraan urheilemaan ja kotiin yleensä seiskan ja kasin välillä. Mikäli kaapissa on ruoanjämiä edelliseltä päivältä, syön niitä, muuten menee leipä/jugurtti/rahka/mysli/hedelmä/raejuusto-linjalla (tässä olisi selvästi skarppaamisen varaa!). Paheena salmiakki, koska nykyinen mies tykkää siitä kovin. Kun pöydällä on aina pieni salmiakkirasia, tulee siitä lähes päivittäin napsaistua pari pientä, jotka riittävät saamaan suun makeaksi.

Nyt kun tarkemmin mietin, on nykyisellä miehellä ollut ihan hirmuinen vaikutus nykyiseen elämäntapaan. Kyllähän se niin vain tuppaa menemään, että kun toinen urheilee 7pv/vk ja parhaimmillaan 2-3krt/pv (tänään takana kaksi peliä ja nyt treeneissä), ei itse oikein viitsi maata sisällä sohvaperunana. Urheilumäärä on kasvanut muutamassa vuodessa 3-4krt/vk > 5-6krt/vk, mutta suurimpana asiana on karkkien, keksien ja sipsien "korvaaminen" hedelmillä, rahkalla ja raejuustolla. En kuitenkaan ole ruoan suhteen natsi tai rajoittaja (lue Lihastohtorin Rento vs. Tiukkis), vaan ravintolassa otan huoletta jälkiruoan jos mieli tekee ja ystävien illanvietossa saattaa mennä pala jos toinenkin kakkua, piirakkaa tai suklaamoussea. Kuten tässä yks päivä isoon ääneen lounalla totesin: "Minä urheilen, että voin syödä!" :D.

--

Etävalmentajan suosittelemat kirjat:
Strength Training by NSCA -National Strength & Conditioning Association, ed. Lee E. Brown
Weight Training Basics by Thomas Fahey