Joku kommunikaatiokatko meillä kuitenkin tuli, kun viime viikon torstain salitreenissä oli kohta:
"Vauhti+loikka -> seinää vasten käsilläseisontaan, 3 x 4"
Siis kun en osaa seistä käsillä! Edes seinää vasten! Ja mikä ihmeen vauhtiloikka. Just joo. Tapan vielä itseni. Niska poikki ja viikonlopun hääpäivämatka Milanoon jää väliin. Ja miehestä tulee leski nuorellä iällä.
Ei kantti kuitenkaan riittänyt olla kokeilematta. Selailin Sportyfeelin harjoituksia vähän eteenpäin ja hyppäsin suoraan 25. päivän harjoitukseen, jossa harjoiteltiin käsilläseisontaan ponnistamista. Siinä sitten potkiskelin seinän vieressä ja ensimmäinen kunnon käsilläseisonta olikin sit suoraan ilman seinää, kun vauhdit loppuivat juuri sopivasti. Vieressä ollut mieshenkilökin kysyi, et yritänkö seistä käsillä seinää vasten, kun se sujuu ihan hyvin ilmankin :D. Muutaman kerran sit pönötin lyhyen aikaa ilman seinää ja pari kertaa seinää vasten.
Ei se sit niin vaikeaa ollutkaan!
Tänään taas salitreenin aluksi muutamia harjoitteita ja nyt alkaa jo uskallus ja usko riittää, että pysyy pidempäänkin. Mies sit vaati kotona, et pitää näyttää miten se homma sujuu ja mie lupasin, jos hän ottaa kuvan. Räpelsinpä siinä sitten vaikka kuinka kauan salitreenistä väsyneellä kropalla ja lopputuloksena yksi onnistunut suoritus ja yksi kuva, jossa asento on jo lyhistynyt.
Tästä se lähtee!

