tiistai 17. marraskuuta 2015

Käsilläseisontaa

Asetin itselleni tavoitteen. Seison käsillä itsenäisyyspäivään mennessä (siis seinää vasten). Kysyin valmentajalta, et jos se onnistuu, niin milloin menee käsinseisontapunnerrus. Sanoi, että tammikuussa.

Joku kommunikaatiokatko meillä kuitenkin tuli, kun viime viikon torstain salitreenissä oli kohta:
"Vauhti+loikka -> seinää vasten käsilläseisontaan, 3 x 4"

Siis kun en osaa seistä käsillä! Edes seinää vasten! Ja mikä ihmeen vauhtiloikka. Just joo. Tapan vielä itseni. Niska poikki ja viikonlopun hääpäivämatka Milanoon jää väliin. Ja miehestä tulee leski nuorellä iällä.

Ei kantti kuitenkaan riittänyt olla kokeilematta. Selailin Sportyfeelin harjoituksia vähän eteenpäin ja hyppäsin suoraan 25. päivän harjoitukseen, jossa harjoiteltiin käsilläseisontaan ponnistamista. Siinä sitten potkiskelin seinän vieressä ja ensimmäinen kunnon käsilläseisonta olikin sit suoraan ilman seinää, kun vauhdit loppuivat juuri sopivasti. Vieressä ollut mieshenkilökin kysyi, et yritänkö seistä käsillä seinää vasten, kun se sujuu ihan hyvin ilmankin :D. Muutaman kerran sit pönötin lyhyen aikaa ilman seinää ja pari kertaa seinää vasten.

Ei se sit niin vaikeaa ollutkaan!

Tänään taas salitreenin aluksi muutamia harjoitteita ja nyt alkaa jo uskallus ja usko riittää, että pysyy pidempäänkin. Mies sit vaati kotona, et pitää näyttää miten se homma sujuu ja mie lupasin, jos hän ottaa kuvan. Räpelsinpä siinä sitten vaikka kuinka kauan salitreenistä väsyneellä kropalla ja lopputuloksena yksi onnistunut suoritus ja yksi kuva, jossa asento on jo lyhistynyt.


Tästä se lähtee!

tiistai 10. marraskuuta 2015

I love my handels! Or not...

Well hello jenkkakahvat! Toisilla läski kertyy pyllyyn ja reisiin, mulla pulpahtaa ensin ulos rakkauskahvat :D. Olisko se niin, et jos nainen tarttee rasvaa lastenhankintaan, niin sitä varten tarvitaan myös ne kahvat?

On tosiaan tuo lihotuskuuri lähtenyt ihan hyvin käyntiin ja miehellekin ehdin jo päivitellä, et miks niiden kilojen pitää piru vie noihin jenkkakahvoihin kertyä. Hän siihen kommentoimaan, ettei hänkään niitä ole tilannut. Ei kuulemma ole sitoutunut tähän hommaan nyt ollenkaan ;P.

Olo alkaa kaiken tämän syömisen, 13-kertaisen päivittäisen rauta-annoksen ja monivitamiinien napsimisen jälkeen vähitellen normalisoitua ja olen ollut suorastaan "ilomielinen". Viime viikolla nauroin miehen jutuille yks ilta niin hysteerisesti, että meinasi paniikki iskeä ja itku tulla. Edellisestä kerrasta on niiiin pitkä aika! Kiloja on tullut lisää varmaan se 2-3, mikä on nyt tavoitteena säilyttää (vähintään) vaikka sali- ja juoksutreenit aloitettiin taas viime viikolla.

Tänään iski kuitenkin salilla järkytys, kun tajusin, että massan lisäys ei sit treenien kannalta olekaan ihan hyvä idea, kun puhutaan kehonpainolla tehtävistä harjoituksista (*no daah*). 2-3kg lisää leuanvetoon > Ei jaksa niin montaa kuin ennen! Ja tänään kun aloiteltiin taas käsinseisontapunnerrusharjoituksia, niin siinähän sitä massasta vasta haittaa onkin. Pitäis muka jaksaa nostaa koko kroppa ylös käsien varaan. Byhyy!

Nyt kuitenkin on ensin opeteltava seisomaan käsillä ja sitä varten tulostin itselle Sportyfeelin käsilläseisonta haasteen ohjeet, joiden avulla pitäisi 30 päivässä hanskata homma. Ainakin serkku oli noiden ohjeiden perusteella onnistunut, joten enköhän minäkin. Tavoitteena käsinseisonta itsenäisyyspäivänä!

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Ilmajoogi

Kolmas low-impact viikko alkaa lähestyä loppuaan ja ensi viikolla palataan taas normaaliin päivärytmiin. Tosin ihan kaikkien mielestä tämä ei ole ollut low-impact, sillä mukaan on mahtunut kaksi 28km:n ja yksi 40km:n pyörälenkki, kahvakuulaa, kiipeilyä ja bodycombatia :P. Kuntosalitreenit on kuitenkin korvattu pilatekselle, mindfulnessillä ja ilmajoogalla, joten on sitä rentouduttu ja huollettu kehoakin!

Normaalisti urheilen täysillä sata lasissa ja joogahömpötykset ovat minulle auttamattomasti liian hitaita. Saattaisi tietysti tehdä tällaiselle duraselpupulle hyvää pysähtyä vähäksi aikaa, mutta kun ei pysty! Myös ilmajooga oli melko verkkaista, mutta alun ja lopun "kapselissa" rauhoittumisen väliin mahtui paljon hauskoja ja sopivan haastavia riipuntoja ja asentoja (asanoita?).

Rentoutumista omassa kapselissa
Jos joku ei ole koskaan kuullut ilmajoogasta, on se joogaa (tai sen muunnelmaa) tuollaisen katosta roikkuvan silkkikankaan avulla. Kangasta on sillä tavalla reippaasti, että kaksimetrinenkin mahtuisi pitkälleen kankaan sisään koteloitumaan. Kankaaseen sitten nojataan tai siinä roikutaan mitä ihmeellisimmissä asennoissa, jotka ainakin seuraavan päivän tuntemusten perusteella vahvistivat ja venyttivät lihaksia ihan mukavasti.

Erilainen belfie :D
Rautakuuria on takana viikko, mutta olotila ei ainakaan vielä ole merkittävästi muuttunut. Mitä nyt osaa olla itselle vähän armollisempi, kun ylämäissä hengästyy, eikä millään jaksaisi pyöräillä ylös asti. Nyt tuhottomaan hengästymiseen ja korkeisiin sykkeisiin on joku oikea syy! Ruokailut ovat viime viikon työmatkasta huolimatta pysyneet suht. järkevinä ja paino on edelleen vähän noussut. Eiköhän tästä siis kohta saada sellaiset uudet tsempit päälle, että oksat pois!