Se on jännä fiilis ku koko alkuvuosi on mennyt 6krt/vk urheillen ja yhtäkkiä tulee samalle viikolle kaksi peräkkäistä "lepo"päivää työkiireiden takia. Toisen päivän iltana tuntui ettei ole urheillut ainakaan viikkoon! Tiesin, että kauhea työsuma jatkuisi vielä toisenkin viikon, joten laitoin suosiolla eka viikon jälkeen valkulle viestiä, et nyt ei vain kykene. Lopputuloksena oli "vain" seitsemän urheilupäivää kahden viikon ajalle. Kaaaaameaa. No ei oikeasti. Ei vain pystynyt.
Tällä viikolla olenkin päässyt jo kohtuullisen hyvin takaisin "normaaliin" päiväryhmiin, vaikka työpäivät venyvätkin vielä vähän pitkiksi. Ja eipä se ihan "normi" tuo tän viikon päivärytmikään ole ollut: aamulla töihin, suoraan töistä salille tai suunnistamaan, sieltä kotiin, vähän evästä nassuun ja pensasaidan istutusojan kaivamiseen. Kyllähän siinä kuoppaa kaivaessa hiki tulee :D.
No, korkeat stressitasot tuntuivat viime perjantain juoksulenkillä, kun hengityselimistö ei oikein pysynyt jalkojen mukana. Lisäksi venäytin oikean nilkan niin, että sitä on jomottanut koko viikon. Ärsyttää! Maanantaina ei noussut penkistä valkun ohjeistama 42,5-45kg vaan täytyi tyytyä pumppaamaan 40kg:lla. Yllättäen leukoja kuitenkin nousi se seitsemän puhdasta ja ihan vähän kasin alkua. Hyvä minä!
Tänään sain viimein haettua täydennystä protskuvarastoon ja päätin Carnebolicin sijaan ottaa kokeiluun laktoosittoman Whey Protein Isolate -valmisteen. Lisäksi ostin tuttavan suosituksesta maltoa antamaan energiaa kestävyyslajeihin. Kesällä kun on luvassa vähän enemmän pyöräilyä ;). Näistä makustelu- ja fiiliskommentteja myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti